TARINAA MINUSTA….
Olen syntynyt Suomessa , pikku-kylässä nimeltä Petäjäveden Metsäkulma. Nimi jo kertoo, että kyläni on keskellä luontoa, järvien ja metsien ympärömänä. Elin ja kasvoin maatilalla, ilman televisiota ja muita moderneja laitteita, vain luonto ja eläimet, mutta myös Tove Jansonin, Hans Andersenin ja Grimmin veljesten tarinat, viihdykkeinäni.
Tämä aika on ruokkinut mielikuvitustani ja antanut lujan pohjan taiteellisuudelleni. Jo lapsesta olen ollut « kätevä käsistäni » ja minulla on aina ollut halu luoda. Kymmen-vuotiaana osasin leipoa, laittaa ruokaa, ommella, kutoa , veistää jne, mutta mieli-harrastukseni oli ihmisten ja varsinkin kauniitten vaatteiden piirtäminen. Piirsin kaikille mahdollisille pinnoille ; kiville, puunkylkiin, laudoille, sanomalehtien kulmiin... haaveillen helmillä ja timanteilla koristelluista kauniista « prinsessa» -vaatteista.
Mutta 21-vuotiaana haaveilu ei enää riittänyt minulle. Pakkasin matkalaukkuni ja lensin elämäni ensimmäisen lentomatkan... suuntana Pariisi, muodin pääkaupunki. Olin niin innoissani voidessani tutustua kaikkeen; museoihin, nähtävyyksiin, mutta myös niihin upeisiin boutiqueihin, joista olin haaveillut. En ollut koskaan nähnyt mitään niin ihanaa ja nautin joka hetkestä.
Sisukkuuteni ja ahkeruuteni ansiosta sain vihdoin harjoittelupaikan Louis Feraud:n Haute couture –talossa. Aluksi ompelin ateljéessa kilometreittäin tyllihameen reunoja. Halusin kuitenkin suunnittelupuolelle, jonne pääsin näyttämään taitoni ja puolen vuoden kuluttua minut palkattiin vakituiseksi suunnittelijaksi.
Työhöni kuului uusien trendien, kankaitten, vauvan-ja lastenvaatteiden, accessoirien, beachwearin, kylpytuotteiden ym. suunnittelu. Louis Feraud-vuosien ajalta minulle on jäänyt suuri rakkaus geometrisiin kuvioihin ja erilaisiin Haute Couture-kangas-ja broderie-pintoihin.
Vuonna 2007, kun tutustuin Roger Capron- taidenäyttelyyn Vallauris-kaupungissa, ihastuin täydellisesti keramiikka-taiteeseen. Kuin salama kirkkaalta taivaalta: « Tämä on sitä mitä haluan tehdä loppu-elämäni ! »
Ilmottauduin heti Vallauriksen « Institude of Arts »- oppilaitokseen oppimaan kaiken mahdollisen tekniikan keramiikka-taiteesta.
Kun käteni koskevat savea, unohdan ajan kulun täydellisesti. Kivisavi on lempisaveni ja samasta savesta voin tehdä myös Raku-poltolla. Saven kautta pääsen toteuttamaan tunteeni ja inspiraationi, yhdistämällä muodon, pinnat ja värit.
Tyylini on saanut vaikutteita 22 vuoden Suomen kulttuuristani, sekä 34 vuoden Ranskassa asumisestani : sekoitus Scandinaavista ja Latinalaista tyyliä... hyvä sekoitus, toivottavasti. Joka tapauksessa en unohda koskaan sitä pikku tyttöä, joka piirteli metsässä... olen säilyttänyt lapsenmieleni !
Tervetuloa maailmaani...
...toivottavasti pidätte !
Anitta
Click here to edit.